skip to Main Content

Onnellisuusstrategia 6: SELVIYTYSMISKEINOJEN KEHITTÄMINEN

Onnellisimmat ihmiset hallitsevat useita psykologisia selviytymiskeinoja, ns. coping-keinoja eli ajattelun, toiminnan ja tunteiden itsesäätelykeinoja. Ne auttavat toimimaan joustavasti ja luovasti elämän haasteissa ja ongelmissa. Hyvä uutinen on, että niitä voi tietoisesti kehittää läpi elämän.

Ajattelun ja toiminnan itsesäätely

Yksi ajatteluun liittyvä selviytymiskeino on näkökulman vaihtaminen. ”Ihmisiä eivät järkytä asiat, vaan heidän uskomuksensa niistä” sanoi jo Epiktetos ja samasta muistuttaa filosofi Antti S. Mattila. Ongelmia ratkaistessasi voit samasta tilanteesta nähdä eri puolia, riippuen katsotko sitä optimistin vai pessimistin silmin. Voit myös laajentaa näkökulmaasi eri skenaarioilla tai vaikkapa pohtia miten täysin erilaiset ihmiset toimisivat samassa tilanteessa. Sosiaalisen tuen etsiminen sekä aikalisän tai etäisyyden ottaminen ovat puolestaan toiminnallisia selviytymiskeinoja, joiden avulla selviät paremmin kuin yksin ja hätäisesti reagoiden.

Tunteet ovat informaatiota ja energiaa

Tunnetaitojen eli tunteiden itsesäätelyn, tunneälykkyyden merkitys kasvaa mitä kompleksisemmassa maailmassa elämme. Peukalosääntönä tunteiden säätelyn viisi vaihetta ovat:

  1. Tunnista
  2. Sanoita
  3. Hyväksy
  4. Työstä
  5. Valitse toiminta.

Hämmentävää ja surullista kyllä (huomaa tunteet), useimmat meistä on kasvatettu niin että olemme oppineet tukahduttamaan ja peittämään aidot tunteemme, niin että aikuisina emme aina tunnista emmekä osaa kuvata mitä tosiasiassa tunnemme. Tunteiden sanoittamisessa auttaa esimerkiksi Non-Violent Communicationsin tunnesanalista.

Mutta kun olemme tunnistaneet tunnetilamme, esimerkiksi että olemme ärtyneitä, tärkeintä on ensin hyväksyä se: antaa ärtymyksen tuntua kehossa, ja ilmaista se vaikka puuskahtamalla tai kiroamalla, niin kuin kussakin tilanteessa on tarkoituksenmukaista.

Vasta kun olemme myöntäneet miltä meistä tuntuu, voimme käsitellä sitä: mistä johtuu että olen ärtynyt? Onko siihen yksi selvä syy vai olenko ollut pahantuulinen ja stressaantunut jo pidemmän aikaa? Mitä voin muuttaa – itsessäni tai ympäristössäni – jotta ärtymys vähenee? Haluanko edes olla vähemmän ärtynyt – mitä hyötyä siitä minulle on? Tunteiden rehellinen käsittely ja työstäminen voi paljastaa myös sellaista mitä emme olisi muuten tohtineet ajatella.

Tunteet sisältävät siis tärkeää informaatiota ja myös energiaa, joka saa meidät liikkeelle. Tunteiden itsesäätelyn viides vaihe on valita tietoisesti, miten toimimme. Olen ärtynyt, koska unohdin avaimet autoon. Koska haluan lukita auton ovet yöksi, lähden takaisin autolle. Tilanne on hoidettu ja voin rauhoittua, vai kuinka? Täytyy tunnustaa, että tämä episodi paljasti sen, että olen ollut normaalia lyhytpinnaisempi ja alkanut unohdella asioita. Unet ovat jääneet vähiin, joten alan aikaistaa levolle menoa ja katson auttaako se. Jos kiellämme tunteemme, jäämme paitsi paljosta ymmärryksestä – ja hyvinvointimme kärsii.

Kun selviytymiskeinot ovat liian jäykkiä

Kun aikuinen huomaa toistuvasti reagoivansa vuorovaikutuksessaan haitallisella tavalla, on syytä tutkia omaa käyttäytymistään syvemmältä. Suomessa Kimmo Takasen tunnetuksi tekemä tunnelukkotyöskentely tarjoaa käytännönläheisen tavan lisätä itsetuntemustaan niin, että vuorovaikutus muuttuu kypsemmäksi.

Lyhyesti, tunnelukko syntyy, kun meitä ei lapsina nähty ja kohdattu omine tarpeinemme, vaan ne ohitettiin. Esimerkkejä tunnelukoista ovat tunnevaje, vaativuus tai hyväksynnän haku. Lapsuudessa opitut selviytymiskeinot voivat automatisoitua, ja sisäisen, haavoittuneen lapsen tiedostamattomat tunteet kuten pelko ja häpeä, tai sisäisen vanhemman kriittinen, vaativa tai rankaiseva ääni voivat edelleen ohjata käyttäytymistämme.

Skeematerapiassa tunnelukkoja voidaan tunnistaa, työstää ja purkaa. Erilaisten itsearvointien ja mielikuvaharjoitusten sekä traumaattisten kokemusten ”uudelleen elämisellä” turvallisen aikuisen läsnä ollessa ja tukiessa myös jäykkiä toimintamalleja voidaan avata. Olen havainnut skeematerapian toimivan erityisen hyvin silloin, kun ihminen on jonkinlaisessa muutosvaiheessa, transitiossa, jolloin hän kyseenalaistaa sitä millainen on ollut ja pohtii millainen haluaa jatkossa olla. Tunnelukkojen avaamiseen ryhtyminen on osoitus vastuullisempaan aikuisuuteen kasvamisesta.

Summa summarum, onnellisimmilla ihmisillä on joustavat selviytymiskeinot, eivätkä tiedostamattomat tarpeet ohjaa heidän valintojaan, toimintaansa ja ihmissuhteitaan.

Back To Top